Vuoden alussa astui voimaan uusi yhteistoimintalaki, jonka tarkoituksena on parantaa henkilöstön tiedonsaantia, vuorovaikutusta ja vaikutusmahdollisuuksia.

Merkittävin muutos oli kokonaan uuden ”jatkuva vuoropuhelu työpaikoilla” -käsitteen sisällyttäminen lakiin. Uusi laki luo puitteet yrityksen ja työyhteisön systemaattiselle kehittämiselle, mikä laajentaa yhteistoiminnassa käsiteltävien asioiden piiriä.

Uudessa laissa mm. henkilöstö- ja koulutussuunnitelma korvataan työyhteisön kehittämissuunnitelmalla. Työnantajan päätettävissä olevia muutostilanteita koskeva sääntely yhdistetään irtisanomis- tai lomautusperustetta edellyttävien muutostilanteiden sääntelyn kanssa.

Uuden lain myötä moni yritys pohtii, miten ylipäätään vastuullisena toimijana voi enää vähentää henkilöstöään. On päivänselvää, että vain elinkelpoiset ja menestyvät yritykset pystyvät hoitamaan vastuitaan. Yrityksillä ei ole tulevaisuutta ilman kannattavaa taloudellista toimintaa, eikä ilman turvallista tulevaisuutta työntekijöillä ole työtä.

Kun taloudelliset signaalit osoittavat heikkenemisen merkkejä, yritysjohto joutuu edelleenkin menemään sopeuttamistoiminnan puolelle. Tämä on vastuullisten johtajien tapa varmistaa se, että yritys pystyy tulevaisuudessa hoitamaan velvollisuutensa ja tarjoamaan myös yritykseen jääville henkilöille mahdollisimman turvallisen paikan työskennellä.

Hallitut sopeuttamistoimet

On kuitenkin huomioitava, että työnantajista erottuvat edukseen edelleenkin ne, jotka ovat ymmärtäneet, miten suuri merkitys on vastuullisella ja fiksulla irtisanottavista huolehtimisella.
Sopeuttamistoimet on mahdollista tehdä yhteiskunnallisista vastuistaan huolehtien ja mahdollisimman hallitusti, ihmisiä kunnioittaen ja unohtamatta mahdollisia eläkeriskejä sekä viimeisen työnantajan vastuuta.

Työsuhteiden päättäminen on hyvin sensitiivinen asia irtisanojille, irtisanotuille sekä työpaikalle jääville. Kaikkia osapuolia kunnioittaen tehty sopeuttamisprosessi maksaa ajan ja vaivan moninkertaisesti takaisin.

Kun huolehditaan irtisanottavien henkilöiden mahdollisimman varmasta paluusta työelämään, huolehditaan samalla myös yrityksen eläkeriskeistä ja hyvästä maineesta.

Aidosti vaikuttavat muutosturvapalvelut tuovat organisaation jättäville työntekijöille konkreettista apua oman uran tulevan suunnan mietintään, ammatillisen itsetunnon tukemiseen, voimavarojen kohdentamiseen sekä realistiseen uudelleensijoittumiseen.

Kauniita korulauseita ei välttämättä kukaan muista, mutta edellä mainittu aito tuki ja uusi työpaikka ratkaisevat tässä kohdassa kaiken.

Yhtä tärkeää kuin irtisanottavien uudesta urapolusta huolehtiminen, on myös vaalia lämmöllä niitä hyviä työntekijöitä, jotka jäävät työskentelemään yritykseen. Irtisanomiset heikentävät aina jäljelle jäävän henkilöstön luottamusta työnantajaan, sitoutumista ja työmotivaatiota. Siksi tämä on erittäin tärkeä nivelvaihe, joka työnantajan kannattaa hoitaa mahdollisimman hyvin.

Huolehtiminen jäljelle jäävistä

Olen omassa työssäni huomannut, että yritykset panostavat kyllä vahvasti YT-prosessin laillisuuteen. Kun lain mukaiset stepit on toteutettu, koetaan helposti, että on kenties onnistuttu. Vaarana on kuitenkin aina jäljelle jäävien työntekijöiden ”unohtaminen”.

Mikäli jäljelle jääneet työntekijät eivät jaksa tai ole motivoituneita työssään, YT:ssä johdon tavoittelema tehokkuus ei pintaudu, vaikka työntekijöitä vähennettäisiinkin. Kun yritys panostaa lakisääteisten palveluiden ylittäviin tukitoimiin, viestii se samalla myös jäljelle jääville työntekijöille, että yritys välittää työntekijöistään ja arvostaa heidän työtään sekä antaa oikeita työkaluja uudelleenorganisoitumiseen muuttuneessa tilanteessa.

Työnantaja pystyy osoittamaan vastuullisilla toimillaan olevansa hyvä työnantaja, vaikka joutuukin irtisanomaan. Jäljelle jäävistä kannattaa pitää kiinni näyttämällä aidoilla teoilla, että jokaisesta osatekijästä huolehditaan. Siten voidaan ylläpitää myös jäljelle jäävien sitoutumista työnantajaansa.

Mitä nopeammin työyhteisö saadaan voimaan paremmin, sitä enemmän turhat säätämiset vähenevät ja sen tehokkaammaksi muotoutuu työyhteisön tekeminen.

Älä epäröi olla yhteydessä, jos organisaatiossanne pohditaan näitä asioita. Me autamme sinua koko prosessin ajan. Sinun ei tarvitse selvitä yksin, tehdään tämä yhdessä.

About the author : Katja Noponen

ASIOILLA ON TAPANA JÄRJESTYÄ

Olen Katja Noponen, Katja Noponen Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä. Olen perustanut yrityksen 26-vuotiaana. Nykyään olemme Suomen suurimpia yksityisiä työelämävalmennuspalveluja tuottavia yrityksiä.