Vuodenvaihde on tunnetusti tavoitteiden asettamisen aikaa. Silti niiden saavuttaminen tuntuu ajoittain vaikealta. Miksi?

Me tiedämme usein tarkalleen, mitä meidän tulisi tehdä saavuttaaksemme tavoitteemme. Tiedämme, että vaikkapa painoa pudottaaksemme meidän tulee kuluttaa enemmän kuin syömme.

Kohentaaksemme kuntoa ymmärrämme, että takamus tulee nostaa sohvannurkasta ja tv-sarjamaratonin ääreltä ylös. Tiedämme myös, että jo lyhytkin reippailu ulkoilmassa kohottaa paremmin henkistä hyvinvointiamme, kuin kyhjöttää pari tuntia sohvannurkassa.

Mikään näistä ei ole meille uutta tietoa.

Uuden toimintamallin omaksuminen tuntuu kuitenkin ajoittain työläältä, vaikka kokisimmekin tavoitteen itsessään erittäin merkityksellisenä. Syy tähän löytyy meidän aivojemme toiminnasta. Aivot ovat taipuvaisia hedonistiseen ajatteluun. Nopea mielihyvä on parempi vaihtoehto kuin pitkällinen tavoitteiden eteen puurtaminen.

Visualisoinnin jalo tehotaito

Visualisointi eli mielikuvien luominen on avain menestykseen. Kun mietimme tavoitteemme lopputulemaa, oli se realistinen tai ei, tavoitteen saavuttamisen visualisointi lisää mielihyvän tunnetta. Tämä taas osaltaan ylläpitää motivaatiota, kun työskentelemme tavoitetta kohti.

Visualisoimalla itsemme toivomaamme lopputulemaan, koemme tilanteen totena, vaikka se olisikin päämme sisällä luotu todellisuus. Visualisointi luo meille onnistumisen kokemuksia, innostuneisuutta, tunteita, jotka koemme usein koko kehossa. Aika hyvä fiilis pelkästä mielikuvasta!

Työskennellessämme kohti tavoitteitamme aivomme ovat usein ensimmäisenä reagoimassa eteen tulleeseen ärsykkeeseen. Tämä tapahtuu jo ennen kuin olemme edes ehtineet tietoisesti pohtimaan oikeaa tapaa toimia. Koska aivomme ovat tottuneet hedonistiseen ajattelutapaan, saatammekin huomata yllättäen toimivamme omia tavoitteitamme vastaan.

Käsittelemme osaa ärsykkeistä harkitummin kuin toisia. Välillä oma toimintamme on vaistomaista, tai automaattista toimintaa, jolloin toistamme valmiiksi opittuja toimintamalleja. Toisinaan taas ehdimme pysähtymään ja miettimään sopivaa tapaa reagoida, joka tukee myös tavoitteitamme. Sekä vaistomaisia, että opittuja toimintamalleja on mahdollista muokata kohti systemaattisempaa ja tavoitteitamme edistävää toimintaa. Tämä tapahtuu kouluttamalla aivojamme uudelleen.

Olipa tavoitteesi vuodelle 2022 sitten työelämään tai henkilökohtaiseen muutokseen liittyvä, haluan tarjota sinulle työkalupakkiisi yhden lisätyökalun. Toivon, että se auttaa sinua ylittämään mahdollisesti matkallesi osuvat haasteet.

Kokeile wooppaamista!

WOOP eli wish, outcome, obstacle, plan, on menetelmä, jonka takana on 20 vuoden tutkimus. Sen on todistettu auttavan eri-ikäisiä ihmisiä saavuttamaan tavoitteensa elämän eri osa-alueilla. Menetelmän on kehittänyt Gabriele Oettingen, joka toimii psykologian professorina New Yorkin ja Hampurin yliopistoissa.

Näin se menee: Ota itsellesi päivittäin aikaa 5–10 minuuttia rauhallisessa tilassa ja kokeile WOOPia. Jokaisella on oma yksilöllinen tapansa prosessoida asioita, joten voit myös hyödyntää tässä kynää ja paperia kirjaamalla asioita ylös. Voit myös hyödyntää sähköisiä työkaluja kuten englannin kielellä toimivia woopmylife.org -verkkosivustoa. Löydät myös sovelluskaupasta maksuttoman The Woop-appin, joka auttaa menetelmän käyttöönotossa.

Ensimmäisenä mieti hetki tavoitettasi (Wish). Onko se terveyteen, työuraan vai ihmissuhteisiin liittyvä? Oletko asettanut tavoitteen saavuttamiselle mahdollisesti jo aikataulun: viikko, kuukausi, vuosi? Pyri pohtimaan tavoitettavasti siten, että pystyt määrittelemään sen itsellesi muutamalla sanalla.

Seuraavaksi keskitä ajatuksesi hetkeen, jolloin saavutat tavoitteesi. Mikä olisi paras mahdollinen lopputulema (Outcome) tavoitteen saavuttamisesta? Miltä se tuntuu kehossa ja mielessä? Mihin kaikkeen saavutus vaikuttaa? Keskity tuntemuksiisi rauhassa.

Kun olet pystynyt kuvittelemaan lopputuleman, mieti asioita, jotka sinua estävät (Obstacle) saavuttamasta tavoitettasi. Ovatko haasteet sisäisiä vai ulkoisia? Nimeä itsellesi suurimmat haasteet.

Sitten onkin aika siirtyä ”jos-niin suunnitelman” (Plan) laadintaan. Jos joku pohtimistasi haasteista tulisi eteesi, millaisilla keinoilla tai toimintatavoilla voisit haasteet ylittää? Jos joku nimeämistäsi esteistä tulisi eteesi, niin silloin…

Esimerkiksi suorittajapersoona voisi nimetä liiallisen stressin ja miellyttämisen halun olevan haasteena henkisen hyvinvoinnin kohentamiselle. Tällöin suunnitelmaan voisi kuulua esimerkiksi itsemyötätunnon harjoittaminen, työn rajaaminen ja itselle merkityksellisiin asioihin panostaminen. Keskity laatimaasi suunnitelmaan kaikkien nimeämiesi haasteiden osalta yksitellen, rauhassa ja toista jokaista ”jos-niin-toimintamallia” rauhassa.

Ota menetelmä päivittäiseen käyttöön, sillä toistojen kautta myös omat toimintamallit muuttuvat kollegaani Danielia lainatakseni ”reaktiosta harkituksi toiminnaksi”.

Tämän työkalun myötä haluan toivottaa menestyksekästä uutta vuotta 2022. Mahdollistakoon se kaikki toivomasi tavoitteet!

P.S. Kurkkaa myös kollegani Daniel Venströmin vlogeista, miksi mielentaidot ovat niin tärkeitä ja visualisointi niin tehokas työväline

Olen Sari Laaksonen ja toimin uravalmentajana Seinäjoella Etelä-Pohjanmaalla.

Työni arvopohjana toimivat vahvasti asiakaslähtöisyys, ratkaisukeskeisyys ja kunnioittava kohtaaminen.

”Ihmisen kohtaaminen ja hyväksyminen juuri sellaisena kuin hän sillä hetkellä on jättää pysyvän positiivisen jäljen.”

About the author : Vieraileva Tähti

Meitä on kuutisenkymmentä. Me työskentelemme 34 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Olemme Katja Noponen Oy:n kirkkaasti loistava noposporukka. Valmennamme, ohjaamme ja autamme asiakkaita uusille työurille. Työskentelemme titaanisella ammattitaidolla ja suurella sydämellä. Meillä on yhteinen tavoite: tarjoamme sinulle parhasta mahdollista työelämää!